maanantai 3. helmikuuta 2014

2. luku

Niin se vaan koitti torstai-ilta ja matkaan lähtö.
Lennolla Oulusta Alicanteen ei sinällään mitään ihmeitä tapahtunut, tosin on se nyt tietty hieman harvinaisempi juttu että lentokoneessa päätin oluen ottaa..
Viime kerrasta taitaa olla jo 9 vuotta.
Lentokoneessa vieressäni istui mies jonka kanssa rupattelimme useamman tovin matkailusta ja näyttipä hän kartalta muutamia paikkoja joissa kannattaisi pyörähtää Espanjaa kierrellessä.
Lennosta sanottakoon vielä sen verran että laskeutuminen oli kyllä melkoinen mätkähdys!
Mikäli koneessa jonkin sortin iskunvaimentimet oli, nii ainakin tämän laskeutumisen jälkeen ne oli historiaa.

Ensimmäiset pari päivää asustelin Alicanten satamassa,
9 metrisessä purjeveneessä.
Purjeveneen kannella auringon lämmöstä, rauhoittavasti keinuttavasta tuulesta sekä hiljaisuudesta nauttiessani mietinkin että kuinkahan erilainen kuva tästä kaupungista olisi, mikäli olisinkin majoittautunut jonkun luo kerrostaloon tai vaikkapa hotelliin.
Paikka on kyllä sellainen, että samaa loikoilua voisi jatkaa päiväkausia, tosin vähän lämpimämpäähän tietysti saisi olla, tällaista suomipoikaahan melkein paleltaa kun lämpötila kohoaa talvella vaivaiseen 19 asteeseen.
Selitä siinä sitten paikallisille että ei tämä nyt kauhean paha ole kun vertaa Suomen pakkasiin.





Lauantaina oli tämän reissun ensimmäisen liftauksen aika, kohteena Cehegin. Alicanten keskustasta kävelin muutaman kilometrin päähän huoltoasemalle ja olin juuri aloittamassa liftausta kun vieressä olevan tyhjän tontin aidan raosta kömpi melkoisen narkomaanin näköinen tyyppi. Mies käveli ohitseni ja meni huoltamolle, takaisin tullessaan pysähtyi kohdalleni, tervehti ja alkoi puhumaan jotain mitä en ymmärtänyt. Vastasin miehelle Englanniksi etten ymmärtänyt mitä hän sanoi. Tämän jälkeen mies yllättäen alkoikin puhumaan Englantia, hän sanoi että hänkin on reissaaja ja viereisellä tyhjällä tontilla on telttailemassa noin 15 muutakin. Mies toivotti minulle hyvää matkaa ja sanoi että mikäli en saa kyytiä, olen tervetullut heidän luokseen.

Kului noin puoli tuntia, eikä kyytiä näkynyt.
Kohta tontin reunalta aidan raosta kömpi eräs toinen mies joka toi minulle nipun banaaneja.
Juttelimme muutaman minuutin ja hänkin toivotti minut tervetulleeksi mikäli en kyytiä saisi.
Kului taas puolisen tuntia ja totesin että voisin pitää pienen tauon peukuttamisesta.
Päätin pistäytyä viereisellä tontilla juttelemassa tovin toisten reissailijoiden kanssa.
Aidan raosta kömpiessäni, ensimmäisenä telttojen välistä ampaisi neljä innokasta koiraa minua tervehtimään.
Hippiäisiä oli paikalla vain kuusi, he istuivat ringissä rikkinäisillä sohvilla ja patjoilla, kaikki olivat erittäin mukavia ja ystävällisiä. 
He olivat monesta eri maasta ja kohdanneet sattumalta toisensa, matkustaessaan pitkin Espanjaa.

Kävi ilmi että myös koiria oli noin 10, poimittu eri kaupunkien kaduilta.
Nämä tyypit matkustivat siis koiriensa kanssa kävellen kohti etelää.
Useimmiten noin 100km "kerrallaan", jonka jälkeen jäivät muutamiksi viikoiksi/kuukausiksi telttailemaan jonnekkin.
Nooh, aikani raatattua päätin mennä takaisin tien varteen.

Noin 10 minuutin päästä sainkin kyydin. 
Kuski oli menossa Murciaan mutta vei minut kuitenkin hieman pidemmälle, eräälle tyhjälle huoltoasemalle joka oli aivan Ceheginiin vievän tien vieressä.
Huoltamolle jäätyäni räpsäsin parit kuvat ja jatkoin liftausta.


Noin 30min päästä viereeni pysähtyi auto ja poimi minut kyytiin.
Mies ei puhunut Englantia, joten välillämme oli pienoinen kielimuuri.
Nämä tilanteethan hoituu kuitenkin yleensä nauraen, käyttäen muutamia sanoja ja huitomalla helvetisti.
Kuski paukutteli luksus-jeepillään parhaillaan yli 180km/h ja matka taittuikin nopeasti. :)
Ensimmäinen liftausetappi oli siis takana, ei helpoin muttei myöskään vaikein.
Cehegin on hieman pienempi kaupunki, jossa vanha kaupunginosa on upeasti mäessä/vuoressa.
Kaupunkiin päästyäni aloin huomaamaan että "keinuin" edelleen, kuin olisin veneessä.
Mielenkiintoista kuinka 2 päivän veneessä asumisen jälkeen, 1, 5 päivää meni vielä keinuessa. 
Normaalisti ulkona ollessa asiaa ei huomannut, mutta sisätiloissa oli koko ajan "aallokkoa."




Lupasin itselleni että säästääkseni aikaa, tällä kertaa kirjoitan hieman lyhyemmin, enkä niin yksityiskohtaisesti kuin viimeksi. :D

Joten Ceheginissä vietin yhden yön ja sunnuntaina iltapäivällä siirryin Murciaan. Kyytiä odotin alle tunnin ja kuljettaja vei minut jälleen lähes suoraan haluamaani osoitteeseen.


Murciasta jatkoin matkaa jo maanantai aamuna, koska hostini antoi minulle kyydin huoltamolle, joka oli noin 30km päässä Cartagenasta.
Kello oli vasta noin 9 aamulla, joten minulla ei ollut mitään kiirettä.
Joten huoltamon edustalla koitin välillä saada kyytiä ja välillä vain istuskelin ja nautin auringosta.
Parin tunnin kuluttua sainkin kyydin Cartagenaan, jossa aloin kiertelemään kaupunkia.
Kaupungissa on useita kukkuloita, vanhoine linnoituksineen, joten katseltavaa ja kierreltävää riitti.



(Etsi alimmaisesta kuvasta kissoja) 

Cartagena on tämän reissun ensimmäinen paikka, jossa hankin ilmaista ruokaa.
Ennen reissua pyysin muutamaa kaveriani kääntämään joitain lauseita eri kielille.
Joten kun menin vihanneskauppaan jossa henkilökunta ei puhunut englantia, näytin heille lappua ja he auttoivat mielellään.
Eihän nyt ihan pelkillä rehuilla voi elää, joten vastapainoksi eräästä leipomosta hankin joitain keksejä tms. :p











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti